Vuonna 2009 julkaistiin Brian Actonin ja Jan Koumin kehittämä, alustariippumaton pikaviestipalvelu älyluureille. Voit lähettää sillä tekstiä, kuvia, videoita, ääniviestejä, omia yhteystietoja sekä jakamaan oman sijaintisi GPS:n tai netin kautta.Käyttöjärjestelmät joilla Whatsapp toimii: Android-, Blackberry OS-, Blackberry 10-, iOS-, Sailfish-, Series 40-, Symbian- sekä Windows Phone. Ohjelmaa saa ilmeisimmin käyttää vain vuoden ilmaiseksi(?), jonka jälkeen siitä aletaan periä maksua. Tästä en oikein tiedä, mun Lumiaan oli imaista, jotkut iOS:n käyttäjät sanovat maksaneensa alle euron sen lataamisesta. Käyttäjän pitää olla 16-vuotias ja sitä nuoremmat saavat käyttää huoltajansa luvalla tätä sovellusta.

Tästä on nyt muutama kuukausi kun latasin tämän puhelimeeni ja onhan se ollut kiva viestiväline. Vähentänyt tekstiviestien määrää huomattavasti. Ensin olin innoissani, että jee – tännehän saa rakennettua ryhmäviestejä ja maksimimäärä on jopa 100. Kokeilimme tätä vapaaehtoistyöporukan keskuudessa sekä teimme naapurien kanssa leikkitreffit-ryhmän. Naapurien kanssa tämä onnistuu loistavasti, koska elämme samanlaista elämänrytmiä, eikä keneltäkään tule kahden aikaan yöllä mitään viestejä. Vapaaehtoistyö porukan kanssa olikin sitten toinen, elämme eri elämänvaiheita ja vuorokausirytmimmekin on täysin eri, että jotkut viestit pamahtavat aamuyöllä puhelimeen ja jos siihen sattuu heräämään, niin sitten se alkaa ärsyttämään. Poistuin siis siitä ryhmästä. Haluan kuitenkin pitää varmuuden vuoksi puhelimeni äänellä öisin, siis jos joku läheinen tarvitsee vaikka apua tms. Mutta en tosiaankaan mitään hellurei ja mitäs muille kuuluu?-viestejä. Jos vielä on pitkä viesti, niin se saattaa pätkiä sen useaan osaan ja piippaus ei vaan meinaa loppua ollenkaan.

Paras osio mielestäni on kyllä se, että siitä näkee koska kamu on nähnyt viestisi. En tarkoita nyt sillä, että voisin loukkaantua kun näen hänen lukeneen, mutta ei vastaakaan. Vaan ihan pelkästään sen takia, että jos laitan vaikka jotain infoa, että emme tulekaan sovittuun tapaamiseen, niin näen että hän on sen katsonut. Se, että onko se sisäistetty, se onkin jo toinen juttu ;)

Olen myös huolissani seurannut lehtien palstoilta, että kuinka tätä viestintävälinettä on käytetty paljon lapsien keskuudessa kiusaamiseen. Ryhmäviestinä joku salaa otettu kuva tai ihan ryhmässä jonkun pilkkaamista. Ehkä ilmaisuus on tehnyt tai oikeastaan ryhmäviesti-osuus on tehnyt tämän helpommaksi, mutta eihän sitäkään voi sivuuttaa että se on ilmainen ja helppo toimia. Pitäisi varmaan vanhempien vähän useammin tarkistella jälkikasvujensa puhelimia. Ihan heidän omaksi turvaksensa myös.

Työelämässä tämä voisi olla hyvinkin käytännöllinen, samoin kuin meidän opiskelijoiden viestintävälineenä. Puhelimet kokouksissa tai luennolla voi olla äänettömänä pöydällä. Näet nopeasti mitä asiaa toisella on ja vastaat siihen pikaisesti. Kännykkä kuitenkin kulkee mukana koko ajan ja siihen tulevat viestit huomaa nopeammin kuin sähköpostit mm. Työelämässä kuitenkin olettaisin, että jos tätä käytettäisiin viestintävälineenä – kyseessä olisi työpaikan puhelin, jonka voisi sitten vapaalla laittaa vaikka kiinni tai äänettömälle. 

Lopuksi voisi todeta, että oikein mainio sovellus, kun sitä pikkaisen säätelee omaan toimintaa sopivaksi.